Sanan- ja uskonnonvapaus ry:n lausunto 16.2.2025
Asia: OPH-6406-2023
Luonnos perusopetuksen toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun oppaaksi
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen perusopetuksessa on tärkeää ja kannatettavaa.
Oppaan sivulla 4 todetaan: Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen koulu parantaa viihtyvyyttä ja luo koulusta turvallisen tilan kaikille.
Kommentti: Mitä turvallisella tilalla tässä yhteydessä tarkoitetaan? Turvallisen tilan käsite on epätarkka. ”Turvallisen tilan periaatteita” käytetään eri organisaatioissa ja yhteisöissä, mutta niiden sisältö vaihtelee. Tilan turvallisuudella ei tarkoiteta vain fyysisesti turvallista tilaa.
Turvallisen tilan periaatteet voivat valitettavasti johtaa myös tilanteisiin, jossa enemmistö määrittelee esimerkiksi sen, millaisia mielipiteitä on luvallista ilmaista. Tämä voi asettaa vähemmistöön jäävät oppilaat syrjittyyn asemaan. Turvallinen tila ei voi tarkoittaa sitä, että tilaa käyttävien tulisi jakaa sama maailmankatsomus, poliittinen näkökanta tai sama sukupuolikäsitys. Koulun tulisi olla kaikille turvallinen paikka oppia ja kasvaa.
Sivulla 5 sanotaan: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustietoisessa opetuksessa tunnistetaan stereotypioita ja sukupuolittavia, toiseuttavia ja eriarvoistavia yhteiskunnallisia rakenteita ja puretaan niitä.
Kommentti: Mitä tarkoitetaan tässä yhteydessä toiseuttavilla ja eriarvoistavilla rakenteilla. Miten opetuksessa voidaan purkaa yhteiskunnallisia rakenteita ja mitä nämä rakenteet ovat? Kieli on epätäsmällistä ja epäkonkreettista. Voidaanko opetuksen tavoitteeksi ylipäätään asettaa yhteiskunnalliseen muutokseen pyrkiminen eli tässä tapauksessa yhteiskunnallisten rakenteiden purkaminen?
Sivulla 5: Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että koululla on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Opetuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän koulun on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen mahdollisuus tulla kuulluksi edistämistoimenpiteistä.
Kommentti: On kannatettavaa, että oppilaat ja näiden huoltajat tietävät, millaisia toimenpiteitä koululla on yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Heitä tulee kuulla myös silloin, kun kouluilla järjestetään sateenkaarityöpajoja. Oppilailla ei ole velvollisuutta osallistua esimerkiksi Seta ry:n järjestämiin sateenkaarityöpajoihin. Huoltajilla on oikeus varmistaa lapsilleen oman uskonnollisen ja aatteellisen vakaumuksensa mukainen kasvatus.
Sivulla 6 todetaan seuraavaa: Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain eräistä eroavuuksista huolimatta koulun on tarkoituksenmukaista yhdistää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.
Kommentti: Suunnitelmissa on tärkeää huomioida yhdenvertaisuusnäkökulmat monipuolisesti. Ketään ei saa asettaa eri asemaan esimerkiksi uskonnon tai mielipiteen perusteella. Koulujen tulee pyrkiä sellaiseen toimintakulttuuriin, jossa oppilaita rohkaistaan kertomaan näkemyksistään ja arvoistaan.
Sivulla 9 sanotaan: Selvitetään miten oppilaat kokevat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan omassa koulussaan. Oppilaiden näkemyksiä arvioitaessa voidaan esimerkiksi kysyä oppilaiden kokemuksia koulun ilmapiiristä, opetuksesta ja arvioinnista, syrjintä- ja häirintäkokemuksista sekä toiveista ja kehittämisideoista yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi.
Kommentti: Oppilaiden kokemuksia on tärkeä kuulla. Koulun ilmapiiristä kysyttäessä voidaan kysyä myös kokemuksia koulun keskusteluilmapiiristä. Oppilaita tulee kannustaa avoimeen keskustelukulttuuriin, jossa jokainen voi esittää ja perustella omia mielipiteitään.
Sivulla 12 sanotaan: Koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä saatetaan myös kyseenalaistaa tai vastustaa. Tältä osin voidaan todeta, että opetuksen järjestäjän ja koulun velvollisuudet ovat lakisääteisiä. Paikallisesti lain noudattaminen on työnjohdollinen kysymys.
Kommentti: Koulun tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyötä voidaan kehittää vain palautteen kautta. Oppilailla ja näiden huoltajilla sekä opettajilla on oltava vapaus esittää kritiikkiä myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimenpiteisiin. Toimenpiteiden tulee olla perusteltuja ja lakiin aidosti perustuvia. Opetuksen järjestäjän ja koulun tulee huomioida oppilaiden uskonnollinen vakaumus ja kunnioittaa sitä. Oppilaalla on oikeus esimerkiksi ilmaista, että hän pitää avioliittoa naisen ja miehen välisenä liittona. Perustuslaki turvaa kansalaisten sanan- ja uskonnonvapautta:
11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
12 §
Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Sivut 14-15 käsittelee sukupuolen moninaisuutta. Sivulla 14 sanotaan: ”Sukupuoli ei ole pelkistettävissä vain kahteen, toisistaan selvästi erotettavaan sukupuoleen. Käsite sukupuolen moninaisuus pitää sisällään kaikki sukupuolet ja sukupuoli-identiteetit sekä sukupuolen ilmaisun muodot.
Kommentti: Tässä yhteydessä tulisi mainita, että Suomen laki tunnustaa kaksi juridista sukupuolta: mies, nainen. Koulun henkilökuntaa tai oppilaita ei voida velvoittaa tunnustamaan tai opettamaan, että sukupuolia olisi enemmän kuin kaksi. On myös huomioitava, että osa suomalaisista pitää sukupuolen moninaisuus -ajattelua tieteen sekä uskonnollisen vakaumuksen vastaisena näkemyksenä. Oikeutta sanan- ja uskonnonvapauteen ei saa kaventaa millään sukupuolikäsityksellä.
Sanan- ja uskonnonvapaus ry pyytää kunnioittavasti ottamaan valmistelussa huomioon edeltä mainitut seikat ja varmistamaan, että opas ei johda sanan- ja uskonnonvapauden heikentymiseen vaan vahvistaa niitä.
Sanan- ja uskonnonvapaus ry:n
hallitus
